3.4. NALLUKOIDEN FYYSISET TILAT
SISÄTILAT:
Nallukat toimii asuinkäyttöön suunnitellussa kerrostaloasunnossa, toisessa kerroksessa. 4 h + keittiö + sauna.
Aamuisin lapset saapuvat kadunpuolelta summeria soittaen. Olohuone toimii ruokailu + toiminta tiloina. Kaksi huonetta toimii leikkitilana ja yksi huone on makuutila. Keittiössä valmistetaan aamupala ja hoidetaan tiskit. Vaatehuone toimii liinavaatevarastona ja sinne on sijoitettu nukuttajan tuoli. Sauna toimii henkilökunnan pukutilana ja pesuhuoneessa huolletaan kura + muut vaatteet, kuivauskaappi sijaitsee pesuhuoneessa sekä siivouskaappi.
ULKOTILAT:
Ulkoiluun pääsemme samalta tasanteelta aidattuun sisäpihaan, jossa on kolme porttia,
hiekkalaatikko, lelulaatikko, kiipeilyteline, kiikku-lauta ja puutarhakeinu.
Isommat ulkoiluvälineet sijaitsevat talon pyörävarastossa, joka on heti portin takana.
Piha on osittain asfaltoitu ja tasainen.
Ruoka haetaan maitokärryillä päiväkodilta. Nallukat retkeilevät lähiympäristön
leikkipuistoissa kerran viikossa.
tiistai 8. tammikuuta 2008
Mietteitä arvokeskustelusta
2.2.1 Mietteitä arvokeskustelusta Keskikaupungin päiväkodissa
LAPSI nähdään yksilönä, jolla on omat ajatukset, tunteet ja tarpeet, joita on lupa tuoda esiin. Lapsi on omatoiminen oppija, joka oppii toiminnan ja kokemuksen kautta. Lapsi on kuitenkin osa perhettään ja osa ryhmää, mikä otetaan huomioon oppimaan ohjauksessa.Lapsuus sinänsä nähdään arvokkaana asiana.
KASVATTAJA on ammattitaitoinen, johdonmukainen, lapsen rinnalla arjessa kulkija, joka tukee lasta kasvussa ja auttaa oppimaan uutta. Kasvattajalla on vastuu lapsen havainnoinnista ja sen myötä lapselle sopivan toiminnan suunnittelusta. Kasvattaja on vastuussa lapsen turvallisuudesta ja hän kantaa vastuun vuorovaikutuksen syntymisestä niin lapsiryhmässä kuin päiväkodin ja perheiden välilläkin.
TOIMINTA päiväkodissa perustuu lapsihavaintoihin. Toiminnan tulee olla lapsen kehitykselle sopivaa, kiireetöntä, monipuolista, elämyksellistä ja turvallista.
PERHE on lapsen paras tuntija. Yhteistyö perustuu yhteisiin sopimuksiin perheen ja päiväkodin välillä. Perhe kohdataan tasavertaisena kasvatuskumppanina ja hyväksytään perheiden erilaisuus sekä perheiden kyvyt ja voimavarat olaa eri aikoina eri lailla mukana yhteistyössä päiväkodin kanssa.
TYÖYHTEISÖssä on tärkeää sen jäsenten ammattitaito ja keskinäinen arvostus. Työyhteisön tulisi olla sopimuksista kiinni pitävä, mutta arjen asioissa joustava. Tiedonkulun on toimittava. Sitoutuneisuus työhön on tärkeää, niin kokemuksen, hyvien ideoiden kuin yhteisen vastuunkin jakamisessa. Johtajuuden tulisi olla uskaltavaa, vankkaa, yhteisöä tukevaa ja tasapuolista.
2.3.1. Keskikaupungin päiväkodin toiminta-ajatus
Päiväkodin toiminta-ajatuksena on, että päiväkotiaika on turvallinen, kannustava ja erilaiset tunteet hyväksyvä aika.
Lapsella on mahdollisuus kehitystasoaan vastaavaan kasvatukseen, hoitoon ja oppimiseen häntä rohkaisten ja tukien.
Periaatteena on, että leikki on keskeisintä kaikessa toiminnassa.
Toiminta ja sen suunnittelu perustuu lasten arjen havainnointiin, tietoon lapsen kehityksestä ja monipuolisesta osaamisesta sekä yhteisiin sopimuksiin vanhempien ja lasten kanssa perheen ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden.
Esiopetusta annetaan Savonlinnan kaupungin ja päiväkodin oman esiopetussuunnitelman pohjalta.
Päiväkodin toimintaa kehitämme lasten ja vanhempien toiveiden pohjalta.
3.1.1 Mitä Keskikaupungin päiväkodissa tehdään tavoitteen toteutumiseksi
Lapsen hyvinvointi luodaan hyvässä vuorovaikutuksessa:
· kasvattajan ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa pidetään huolta hyvästä perushoidosta (säänmukainen vaatetus, lepo, valvotaan ruokailua) ja huomioidaan lapsi yksilöllisesti (pidetään sylissä/kosketellaan, kuullaan ja kuunnellaan, tykätään lapsesta ja kerrotaan se hänelle ja tervehditään lasta nimeltä aamuisin ja hyvästellään kotiin lähtiessä).
· Lasten keskinäisen vuorovaikutuksen syntyyn vaikuttavat aikuiset luomalla hyvät psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset oppimisympäristöt ja antamalla aikaa, mahdollisuudet ja välineet leikkiin ja keskinäiseen vuorovaikutukseen.
· Lapsen hyvinvointiin vaikuttaa myös yhteistyö perheiden kanssa. Päiväkodin henkilöstöllä on vastuu sekä päivittäisen keskusteluyhteyden että muun yhteistyön ylläpitämisestä
· lasten hyvinvoinnin mahdollistaa aikuisten työn hyvä organisointi. Työyhteisössä annetaan aikaa pohdinnalle ja keskustelulle, lapsihavainnoinnille ja sen dokumentoinnille. Em. asiat mahdollistetaan työvuorojärjestelyin.
3.3.1 Kasvattajuus ja kasvattajayhteisön toiminta Keskikaupungin päiväkodissa
Päiväkodin ja ryhmäperhepäiväkodin aikuiset osallistuvat säännöllisesti työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen saadakseen uutta tietoa ja ylläpitääkseen ammattitaitoaan.
Jokaisella työtiimillä on varattu viikottain 1.5 h aikaa suunnitella toimintaa ja keskustella oman ryhmän asioista. Tällöin muiden ryhmien aikuiset huolehtivat lapsista. Mikäli ryhmän tarve vaatii, tällaista tietyn ryhmän aikuisten omaa aikaa järjestetään lisää.
Koko henkilökunta kokoontuu syksyllä toiminnan alettua ja lapsiryhmien muotouduttua suunnittelemaan toimintavuoden tapahtumia. Keväällä, toimintakauden lopulla, henkilökunta kokoontuu arvioimaan toimintakautta. Koko henkilökunnan yhteisiä kokoontumisia järjestetään useamminkin, mikäli toiminnan suunnittelu tai muu järjestely niin vaatii.
Viikoittain pidetään ns. viikkopalaveri päiväuniaikaan. Palaveriin osallistuvat henkilökunnasta ne, joille se on mahdollista. Palaverissa käsitellään yhteisiä asioita, kuullaan tiedotteita ja keskustellaan ajankohtaisista asioista.
3.4.1.Keskikaupungin päiväkoti leikki- ja kasvuympäristönä
Keskikaupungin päiväkoti sijaitsee nimensä mukaisesti keskellä kaupunkia. Päiväkodin lähiympäristö on kaupunkimaisesti rakennettua. Päiväkodin vieressä on puistoalue ja kirkko. Vesistöt ovat aivan pienen kävelymatkan päässä. Myös Kasinonsaarten ja Talvisalon virkistysalueet, metsät, ovat kävelymatkan päässä. Uimahallin niemi rantoineen on myös retkikohteitamme. Pystymme myös osallistumaan helposti kaupungilla järjestettäviin kulttuuri- ym tapahtumiin.
Päiväkodin piha on pienehkö, jyrkkä rinnetontti, joka on nykyiselle lapsimäärälle ahdas. Pelikentän puute on pihan suurin puute. Läheinen Kirkkopuiston kenttä on jonkin verran korvannut puutetta. Ulkoilu on kuitenkin tärkeä osa päiväämme ja pyrimme erilaisilla välineillä ja leikki-ideoilla mahdollistamaan leikin pihalla.
Päiväkoti on rakennuksena sekoitus vanhaa ja uutta. Sisätilat ovat osin sokkeloiset, mikä mahdollistaa pienten leikkitilojen muodostumisen ns. vanhalla puolella. Uuden puolen ryhmätilat, Nuput ja Napit, ovat isoja ja valoisia, mutta ns. jakotiloja ei ole. Jotta leikki mahdollistuisi, aikuisen on keinotekoisesti jaettava tiloja, otettava käyttöön eteis- yms tilat ja sallittava majojen rakentelu. Leikki- ja toimintavälineet on aseteltu tiettyihin paikkoihin ohjaamaan leikin syntymistä.
Ilmapiirin tulee olla leikin salliva ja oppimiseen kannustava. Leikkejen annetaan mahdollisuuksien mukaan jatkua, tavaroiden jäädä esille.
Lasten keskinäistä toimintaa havainnoidaan ja ohjataan lapsia löytämään toimintaa toisten lasten kanssa. Pienten lasten kanssa aikuinen toimii ja leikkii, kunnes lapsi saavuttaa tarvittavat sosiaaliset taidot leikkiäkseen ryhmässä
LIIKKUMINEN
Päiväkodissamme on liikuntasali, johon on joka ryhmälle jaettu käyttövuorot. Liikuntaa toteutaan myös aamukokoontumisten loruliikunnan muodossa ja ulkoilun aikana.
Päiväkotimme on Savonlinnan ainoa kaksikerroksinen päiväkoti, jonka lukuisat rappuset niin sisällä kuin rinnepihallakin vaativat meiltä runsaasti motorista harjoitusta päivittäin.
Talviurheiluaikaan käytämme mahdollisuuksien mukaan Kirkkopuiston kenttää luisteluun. Esioppilaille varataan muutama jäähallikerta luistelunopettelua varten. Hiihtämiseen olemme käyttäneet vaihdellen Uimahallin niemen maastoa, järven jäätä tai tehneet hiihtoretken Aholahteen. Päiväkodin pihaan varataan talvisin alue mäenlaskua varten.
TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN
Keskeisen sijaintimme takia meidän on helppo nauttia kaupungilla järjestettävistä näyttelyistä ja lapsille tarkoitetuista esityksistä. Teemme yhteistyötä musiikkiopiston, kuvataidekoulun, Linnalan opiston ja taidelukion kanssa.
Viikottain ryhmissä järjestetään lapsille mahdollisuus ilmaista itseään niin kuvallisesti kuin musiikillisestikin. Joka toinen tiistai pidetään koko talon (myös ryhmis) yhteinen laulu-ja leikkihetki, jonka vetovuorot kiertävät ryhmittäin. Pidämme yllä vanhaa laululeikkiperinnettä ja opettelemme uusia lauluja. Joka ryhmässä on äänentoistolaitteet ja musiikkiäänitteitä hankitaan varojen mukaan. Lapset saavat kokemusta säestämisestä rytmisoittimilla sekä esiintymiskokemusta laulu- ja leikkihetkillä ja päiväkodin juhlissa.
Kuvalliseen ilmaisuun lapsille annetaan mahdollisuus ohjatusti ja vapaasti. Joka ryhmässä on lasten saatavilla piirustusvälineet ja myös maalaus ja askartelu mahdollistetaan ns vapaankin toiminnan aikana. Pidämme välineet kunnossa ja hyödynnämme jätemateriaalia. Lasten töitä laitetaan esille paikkoihin, joista vanhemmatkin ne näkevät ja joista lapset itse voivat niitä tarkastella. Ryhmätilojen ”vuodenaikakoristelu” tehdään pääsääntöisesti lasten töiden avulla.
Päiväkotimme pitkän historian ansiosta meillä on runsaasti nukketeatteri- ja pöytäteatterirekvisiittaa. Aikuiset esittävät lapsille tarinoita näiden avulla ja ohjaavat myös lapsia rekvisiitan käyttöön ja omien tarinoiden luomiseen ja esittämiseen.
TUTKIMINEN
Päiväkotimme lastentarhanopettajat ovat käyneet Metsämörri-koulu -ohjaajakurssin ja luonnon tutkiminen Mörrin avulla kuuluu yli 5-vuotiaiden ohjelmaan. Mörrikoulua on pidetty joko Sulosaarella tai Talvisalossa. Päiväkodissamme on oma Mörri ja materiaali mörrikoulua varten. Meillä on myös aikuisille runsaasti kirjallisuutta luonnon tutkimisesta.
Päiväkodilla on luonnon tutkimista varten luuppeja, joita käytetään retkillä, mörrikoulussa tai pihalla tutkimiseen.
Lasten kanssa keskustellaan päivittäin ja annetaan aikaa lapsen pohdiskeluille. Lapsille ei aina anneta suoraa vastausta, vaan kannustetaan häntä miettimään vastausta ensin itse tai punnitsemaan eri vaihtoehtoja. Käytetään hyväksi päiväkodin kirjastoa ja nettiyhteyttä, kun yhdessä lapsen kanssa etsitään vastausta kysymyksiin ja ihmetyksen aiheisiin.
Jokaisella ryhmällä on omaan ryhmään sopiva orientaatioperustainen toimintasuunnitelma.
LAPSI nähdään yksilönä, jolla on omat ajatukset, tunteet ja tarpeet, joita on lupa tuoda esiin. Lapsi on omatoiminen oppija, joka oppii toiminnan ja kokemuksen kautta. Lapsi on kuitenkin osa perhettään ja osa ryhmää, mikä otetaan huomioon oppimaan ohjauksessa.Lapsuus sinänsä nähdään arvokkaana asiana.
KASVATTAJA on ammattitaitoinen, johdonmukainen, lapsen rinnalla arjessa kulkija, joka tukee lasta kasvussa ja auttaa oppimaan uutta. Kasvattajalla on vastuu lapsen havainnoinnista ja sen myötä lapselle sopivan toiminnan suunnittelusta. Kasvattaja on vastuussa lapsen turvallisuudesta ja hän kantaa vastuun vuorovaikutuksen syntymisestä niin lapsiryhmässä kuin päiväkodin ja perheiden välilläkin.
TOIMINTA päiväkodissa perustuu lapsihavaintoihin. Toiminnan tulee olla lapsen kehitykselle sopivaa, kiireetöntä, monipuolista, elämyksellistä ja turvallista.
PERHE on lapsen paras tuntija. Yhteistyö perustuu yhteisiin sopimuksiin perheen ja päiväkodin välillä. Perhe kohdataan tasavertaisena kasvatuskumppanina ja hyväksytään perheiden erilaisuus sekä perheiden kyvyt ja voimavarat olaa eri aikoina eri lailla mukana yhteistyössä päiväkodin kanssa.
TYÖYHTEISÖssä on tärkeää sen jäsenten ammattitaito ja keskinäinen arvostus. Työyhteisön tulisi olla sopimuksista kiinni pitävä, mutta arjen asioissa joustava. Tiedonkulun on toimittava. Sitoutuneisuus työhön on tärkeää, niin kokemuksen, hyvien ideoiden kuin yhteisen vastuunkin jakamisessa. Johtajuuden tulisi olla uskaltavaa, vankkaa, yhteisöä tukevaa ja tasapuolista.
2.3.1. Keskikaupungin päiväkodin toiminta-ajatus
Päiväkodin toiminta-ajatuksena on, että päiväkotiaika on turvallinen, kannustava ja erilaiset tunteet hyväksyvä aika.
Lapsella on mahdollisuus kehitystasoaan vastaavaan kasvatukseen, hoitoon ja oppimiseen häntä rohkaisten ja tukien.
Periaatteena on, että leikki on keskeisintä kaikessa toiminnassa.
Toiminta ja sen suunnittelu perustuu lasten arjen havainnointiin, tietoon lapsen kehityksestä ja monipuolisesta osaamisesta sekä yhteisiin sopimuksiin vanhempien ja lasten kanssa perheen ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden.
Esiopetusta annetaan Savonlinnan kaupungin ja päiväkodin oman esiopetussuunnitelman pohjalta.
Päiväkodin toimintaa kehitämme lasten ja vanhempien toiveiden pohjalta.
3.1.1 Mitä Keskikaupungin päiväkodissa tehdään tavoitteen toteutumiseksi
Lapsen hyvinvointi luodaan hyvässä vuorovaikutuksessa:
· kasvattajan ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa pidetään huolta hyvästä perushoidosta (säänmukainen vaatetus, lepo, valvotaan ruokailua) ja huomioidaan lapsi yksilöllisesti (pidetään sylissä/kosketellaan, kuullaan ja kuunnellaan, tykätään lapsesta ja kerrotaan se hänelle ja tervehditään lasta nimeltä aamuisin ja hyvästellään kotiin lähtiessä).
· Lasten keskinäisen vuorovaikutuksen syntyyn vaikuttavat aikuiset luomalla hyvät psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset oppimisympäristöt ja antamalla aikaa, mahdollisuudet ja välineet leikkiin ja keskinäiseen vuorovaikutukseen.
· Lapsen hyvinvointiin vaikuttaa myös yhteistyö perheiden kanssa. Päiväkodin henkilöstöllä on vastuu sekä päivittäisen keskusteluyhteyden että muun yhteistyön ylläpitämisestä
· lasten hyvinvoinnin mahdollistaa aikuisten työn hyvä organisointi. Työyhteisössä annetaan aikaa pohdinnalle ja keskustelulle, lapsihavainnoinnille ja sen dokumentoinnille. Em. asiat mahdollistetaan työvuorojärjestelyin.
3.3.1 Kasvattajuus ja kasvattajayhteisön toiminta Keskikaupungin päiväkodissa
Päiväkodin ja ryhmäperhepäiväkodin aikuiset osallistuvat säännöllisesti työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen saadakseen uutta tietoa ja ylläpitääkseen ammattitaitoaan.
Jokaisella työtiimillä on varattu viikottain 1.5 h aikaa suunnitella toimintaa ja keskustella oman ryhmän asioista. Tällöin muiden ryhmien aikuiset huolehtivat lapsista. Mikäli ryhmän tarve vaatii, tällaista tietyn ryhmän aikuisten omaa aikaa järjestetään lisää.
Koko henkilökunta kokoontuu syksyllä toiminnan alettua ja lapsiryhmien muotouduttua suunnittelemaan toimintavuoden tapahtumia. Keväällä, toimintakauden lopulla, henkilökunta kokoontuu arvioimaan toimintakautta. Koko henkilökunnan yhteisiä kokoontumisia järjestetään useamminkin, mikäli toiminnan suunnittelu tai muu järjestely niin vaatii.
Viikoittain pidetään ns. viikkopalaveri päiväuniaikaan. Palaveriin osallistuvat henkilökunnasta ne, joille se on mahdollista. Palaverissa käsitellään yhteisiä asioita, kuullaan tiedotteita ja keskustellaan ajankohtaisista asioista.
3.4.1.Keskikaupungin päiväkoti leikki- ja kasvuympäristönä
Keskikaupungin päiväkoti sijaitsee nimensä mukaisesti keskellä kaupunkia. Päiväkodin lähiympäristö on kaupunkimaisesti rakennettua. Päiväkodin vieressä on puistoalue ja kirkko. Vesistöt ovat aivan pienen kävelymatkan päässä. Myös Kasinonsaarten ja Talvisalon virkistysalueet, metsät, ovat kävelymatkan päässä. Uimahallin niemi rantoineen on myös retkikohteitamme. Pystymme myös osallistumaan helposti kaupungilla järjestettäviin kulttuuri- ym tapahtumiin.
Päiväkodin piha on pienehkö, jyrkkä rinnetontti, joka on nykyiselle lapsimäärälle ahdas. Pelikentän puute on pihan suurin puute. Läheinen Kirkkopuiston kenttä on jonkin verran korvannut puutetta. Ulkoilu on kuitenkin tärkeä osa päiväämme ja pyrimme erilaisilla välineillä ja leikki-ideoilla mahdollistamaan leikin pihalla.
Päiväkoti on rakennuksena sekoitus vanhaa ja uutta. Sisätilat ovat osin sokkeloiset, mikä mahdollistaa pienten leikkitilojen muodostumisen ns. vanhalla puolella. Uuden puolen ryhmätilat, Nuput ja Napit, ovat isoja ja valoisia, mutta ns. jakotiloja ei ole. Jotta leikki mahdollistuisi, aikuisen on keinotekoisesti jaettava tiloja, otettava käyttöön eteis- yms tilat ja sallittava majojen rakentelu. Leikki- ja toimintavälineet on aseteltu tiettyihin paikkoihin ohjaamaan leikin syntymistä.
Ilmapiirin tulee olla leikin salliva ja oppimiseen kannustava. Leikkejen annetaan mahdollisuuksien mukaan jatkua, tavaroiden jäädä esille.
Lasten keskinäistä toimintaa havainnoidaan ja ohjataan lapsia löytämään toimintaa toisten lasten kanssa. Pienten lasten kanssa aikuinen toimii ja leikkii, kunnes lapsi saavuttaa tarvittavat sosiaaliset taidot leikkiäkseen ryhmässä
LIIKKUMINEN
Päiväkodissamme on liikuntasali, johon on joka ryhmälle jaettu käyttövuorot. Liikuntaa toteutaan myös aamukokoontumisten loruliikunnan muodossa ja ulkoilun aikana.
Päiväkotimme on Savonlinnan ainoa kaksikerroksinen päiväkoti, jonka lukuisat rappuset niin sisällä kuin rinnepihallakin vaativat meiltä runsaasti motorista harjoitusta päivittäin.
Talviurheiluaikaan käytämme mahdollisuuksien mukaan Kirkkopuiston kenttää luisteluun. Esioppilaille varataan muutama jäähallikerta luistelunopettelua varten. Hiihtämiseen olemme käyttäneet vaihdellen Uimahallin niemen maastoa, järven jäätä tai tehneet hiihtoretken Aholahteen. Päiväkodin pihaan varataan talvisin alue mäenlaskua varten.
TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN
Keskeisen sijaintimme takia meidän on helppo nauttia kaupungilla järjestettävistä näyttelyistä ja lapsille tarkoitetuista esityksistä. Teemme yhteistyötä musiikkiopiston, kuvataidekoulun, Linnalan opiston ja taidelukion kanssa.
Viikottain ryhmissä järjestetään lapsille mahdollisuus ilmaista itseään niin kuvallisesti kuin musiikillisestikin. Joka toinen tiistai pidetään koko talon (myös ryhmis) yhteinen laulu-ja leikkihetki, jonka vetovuorot kiertävät ryhmittäin. Pidämme yllä vanhaa laululeikkiperinnettä ja opettelemme uusia lauluja. Joka ryhmässä on äänentoistolaitteet ja musiikkiäänitteitä hankitaan varojen mukaan. Lapset saavat kokemusta säestämisestä rytmisoittimilla sekä esiintymiskokemusta laulu- ja leikkihetkillä ja päiväkodin juhlissa.
Kuvalliseen ilmaisuun lapsille annetaan mahdollisuus ohjatusti ja vapaasti. Joka ryhmässä on lasten saatavilla piirustusvälineet ja myös maalaus ja askartelu mahdollistetaan ns vapaankin toiminnan aikana. Pidämme välineet kunnossa ja hyödynnämme jätemateriaalia. Lasten töitä laitetaan esille paikkoihin, joista vanhemmatkin ne näkevät ja joista lapset itse voivat niitä tarkastella. Ryhmätilojen ”vuodenaikakoristelu” tehdään pääsääntöisesti lasten töiden avulla.
Päiväkotimme pitkän historian ansiosta meillä on runsaasti nukketeatteri- ja pöytäteatterirekvisiittaa. Aikuiset esittävät lapsille tarinoita näiden avulla ja ohjaavat myös lapsia rekvisiitan käyttöön ja omien tarinoiden luomiseen ja esittämiseen.
TUTKIMINEN
Päiväkotimme lastentarhanopettajat ovat käyneet Metsämörri-koulu -ohjaajakurssin ja luonnon tutkiminen Mörrin avulla kuuluu yli 5-vuotiaiden ohjelmaan. Mörrikoulua on pidetty joko Sulosaarella tai Talvisalossa. Päiväkodissamme on oma Mörri ja materiaali mörrikoulua varten. Meillä on myös aikuisille runsaasti kirjallisuutta luonnon tutkimisesta.
Päiväkodilla on luonnon tutkimista varten luuppeja, joita käytetään retkillä, mörrikoulussa tai pihalla tutkimiseen.
Lasten kanssa keskustellaan päivittäin ja annetaan aikaa lapsen pohdiskeluille. Lapsille ei aina anneta suoraa vastausta, vaan kannustetaan häntä miettimään vastausta ensin itse tai punnitsemaan eri vaihtoehtoja. Käytetään hyväksi päiväkodin kirjastoa ja nettiyhteyttä, kun yhdessä lapsen kanssa etsitään vastausta kysymyksiin ja ihmetyksen aiheisiin.
Jokaisella ryhmällä on omaan ryhmään sopiva orientaatioperustainen toimintasuunnitelma.
4.1 Kasvatuskumppanuus Keskikaupungin päiväkodissa ja Nallukoiden
ryhmäperhepäivähoitokodissa
Kasvatuskumppanuutta pidetään tärkeänä osana päivähoitoa. Kasvatushenkilöstö; lastentarhanopettajat, lastenhoitajat, perhepäivähoitajat ja mahdolliset lapsen henkilökohtaiset avustajat ovat aloitteellisia ja luottamuksen arvoisia kasvatuskumppanuuden aikaansaamiseksi lapsen vanhempien kanssa. Kasvatuskumppanuussuhde on aina henkilöstön puolelta ammatillinen työmuoto, jossa oma persoona on mukana. Perheisiin suhtaudutaan tasa-arvoisesti, heidän arvojaan ja asenteitaan kuunnellen ja kunnioittaen.
Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on aina psyykkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva lapsi. Kasvatushenkilöstön näkemykset lapsesta perustuu lapsen havainnointiin ryhmässä ja yksilönä päivähoitopäivän aikana.
Kasvatuskumppanuutta toteutetaan
- päivittäisissä keskusteluissa lapsesta hänen vanhempiensa kanssa
- yhdessä vanhempien kanssa laaditaan lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, jota myös yhdessä arvioidaan
- perheille järjestetään juhlia, retkiä, muita tapahtumia ja vanhempainiltoja kunkin toimintakauden toimintasuunnitelman mukaisesti
Parhaimmillaan kasvatuskumppanuus on kaikkea edellä mainittua. Perheet kuitenkin itse päättävät osallistumisestaan kasvatuskumppanuuden toteutumiseen omalta osaltaan.
4.2 Päivähoidon aloittaminen
Keskikaupungin päiväkodissa ja Nallukoiden ryhmäperhepäivähoitokodissa toteutetaan Savonlinnan kaupungin Varhaiskasvatussuunnitelman mukaista etenemistä päivähoidon aloittamisessa.
4.3 Vanhempien osallisuus Keskikaupungin päiväkodin ja Nallukoiden ryhmä-
perhepäivähoitokodin toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa
Keskikaupungin päiväkodin ja Nallukoiden ryhmäperhepäivähoitokodin varhaiskasvatussuunnitelmasta tehdään blogisivut internetiin, jossa jokainen vanhempi voi osallistua toiminnan arviointiin, tehdä ehdotuksia toiminnan suunnittelua varten yms.
4.4 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen arviointi Keskikaupungin päiväkodissa
ja Nallukoiden ryhmäperhepäivähoitokodissa
Lapsen henkilökohtaisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta ja sen merkityksestä puhutaan syksyllä vanhempainillassa. Vanhemmat voivat varata oman lapsensa ryhmän aikuisilta/ seinällä olevalta varauslistalta itselleen sopivan ajan varhaiskasvatussuunnitelman tekemistä varten. Molempien vanhempien toivotaan osallistuvan tähän palaveriin. Etukäteen vanhemmille annetaan kotiin osittain täytettäväksi varhaiskasvatussuunnitelma-lomake, joka sitten yhdessä vanhempien kanssa keskustellen täytetään em. palaverissa.
Lapsesta ja samalla hänen varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvistä asioista keskustellaan vanhempien kanssa päivittäin – päivän kuulumiset. Tällöin tulee esille opittuja asioita ja ehkä uusia harjoittelun kohteita. Keväällä toimintakauden lopussa sovitaan vanhempien kanssa mahdollisesta palaverista, jossa tarkastellaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa - lapsen elämää päivähoidossa – koko toimintakauden ajalta. Tästä kasvatushenkilöstö tekee myös kirjallisen seuranta- ja arviointilomakkeen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan liitettäväksi. Siitä voidaan myös antaa kopio perheille.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa säilytetään päivähoitopaikassa niin kauan kuin lapsi on hoidossa. Jos lapsi siirtyy ryhmästä toiseen samassa yksikössä, hänen varhaiskasvatussuunnitelmansa siirretään lapsen oman ryhmän kasvatushenkilöstön käyttöön. Jos lapsi siirtyy toiseen päivähoitoyksikköön Savonlinnassa, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma lähetään sinne myös. Kun hoitosuhde päättyy lapsen varhaiskasvatussuunnitelma seuranta- ja arviointilomakkeineen annetaan perheille.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään lomakkeelle, jonka otsikkona on Lapsen päivähoitokasvatuksen suunnitelma (lomake liitteenä). Tämä tehdään 0 – 5- vuotiaille lapsille. Esiopetuksessa oleville lapsille käytetään Lapsen esiopetussuunnitelma –lomaketta (liitteenä).
ryhmäperhepäivähoitokodissa
Kasvatuskumppanuutta pidetään tärkeänä osana päivähoitoa. Kasvatushenkilöstö; lastentarhanopettajat, lastenhoitajat, perhepäivähoitajat ja mahdolliset lapsen henkilökohtaiset avustajat ovat aloitteellisia ja luottamuksen arvoisia kasvatuskumppanuuden aikaansaamiseksi lapsen vanhempien kanssa. Kasvatuskumppanuussuhde on aina henkilöstön puolelta ammatillinen työmuoto, jossa oma persoona on mukana. Perheisiin suhtaudutaan tasa-arvoisesti, heidän arvojaan ja asenteitaan kuunnellen ja kunnioittaen.
Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on aina psyykkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva lapsi. Kasvatushenkilöstön näkemykset lapsesta perustuu lapsen havainnointiin ryhmässä ja yksilönä päivähoitopäivän aikana.
Kasvatuskumppanuutta toteutetaan
- päivittäisissä keskusteluissa lapsesta hänen vanhempiensa kanssa
- yhdessä vanhempien kanssa laaditaan lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, jota myös yhdessä arvioidaan
- perheille järjestetään juhlia, retkiä, muita tapahtumia ja vanhempainiltoja kunkin toimintakauden toimintasuunnitelman mukaisesti
Parhaimmillaan kasvatuskumppanuus on kaikkea edellä mainittua. Perheet kuitenkin itse päättävät osallistumisestaan kasvatuskumppanuuden toteutumiseen omalta osaltaan.
4.2 Päivähoidon aloittaminen
Keskikaupungin päiväkodissa ja Nallukoiden ryhmäperhepäivähoitokodissa toteutetaan Savonlinnan kaupungin Varhaiskasvatussuunnitelman mukaista etenemistä päivähoidon aloittamisessa.
4.3 Vanhempien osallisuus Keskikaupungin päiväkodin ja Nallukoiden ryhmä-
perhepäivähoitokodin toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa
Keskikaupungin päiväkodin ja Nallukoiden ryhmäperhepäivähoitokodin varhaiskasvatussuunnitelmasta tehdään blogisivut internetiin, jossa jokainen vanhempi voi osallistua toiminnan arviointiin, tehdä ehdotuksia toiminnan suunnittelua varten yms.
4.4 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen arviointi Keskikaupungin päiväkodissa
ja Nallukoiden ryhmäperhepäivähoitokodissa
Lapsen henkilökohtaisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta ja sen merkityksestä puhutaan syksyllä vanhempainillassa. Vanhemmat voivat varata oman lapsensa ryhmän aikuisilta/ seinällä olevalta varauslistalta itselleen sopivan ajan varhaiskasvatussuunnitelman tekemistä varten. Molempien vanhempien toivotaan osallistuvan tähän palaveriin. Etukäteen vanhemmille annetaan kotiin osittain täytettäväksi varhaiskasvatussuunnitelma-lomake, joka sitten yhdessä vanhempien kanssa keskustellen täytetään em. palaverissa.
Lapsesta ja samalla hänen varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvistä asioista keskustellaan vanhempien kanssa päivittäin – päivän kuulumiset. Tällöin tulee esille opittuja asioita ja ehkä uusia harjoittelun kohteita. Keväällä toimintakauden lopussa sovitaan vanhempien kanssa mahdollisesta palaverista, jossa tarkastellaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa - lapsen elämää päivähoidossa – koko toimintakauden ajalta. Tästä kasvatushenkilöstö tekee myös kirjallisen seuranta- ja arviointilomakkeen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan liitettäväksi. Siitä voidaan myös antaa kopio perheille.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa säilytetään päivähoitopaikassa niin kauan kuin lapsi on hoidossa. Jos lapsi siirtyy ryhmästä toiseen samassa yksikössä, hänen varhaiskasvatussuunnitelmansa siirretään lapsen oman ryhmän kasvatushenkilöstön käyttöön. Jos lapsi siirtyy toiseen päivähoitoyksikköön Savonlinnassa, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma lähetään sinne myös. Kun hoitosuhde päättyy lapsen varhaiskasvatussuunnitelma seuranta- ja arviointilomakkeineen annetaan perheille.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään lomakkeelle, jonka otsikkona on Lapsen päivähoitokasvatuksen suunnitelma (lomake liitteenä). Tämä tehdään 0 – 5- vuotiaille lapsille. Esiopetuksessa oleville lapsille käytetään Lapsen esiopetussuunnitelma –lomaketta (liitteenä).
perjantai 4. tammikuuta 2008
torstai 13. joulukuuta 2007
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)